Olen sinun peili, niin hyvässä kuin pahassa

17.08.2022
Tämä on täysin totta !!
Tämä on täysin totta !!

Tässä vielä ollaan uuden kodin kynnyksellä ja paljon touhua, niin tämä blogi on jäänyt vähän toissijaiseksi. Poika aloitti eskarin viime viikolla, niin nyt jää hieman enemmän sitä luovaa kirjotusaikaa. Tarvihen hiljasuuden, että nää ajatukset ja tekstit tulee itsestään. Jostain syystä aamuyöstä herääminen, joka on ennen ollut normia ja mun tehokasta ja  luovaa aikaa, ei toteudu nykyään ku aniharvoin. Ajan hetkessä mennään ja mitä keho vaatii, eli pitkiä unia tällä hetkellä. Kieltämättä, olen oppinut tämän uudenkin rytmin, vaikka alussa tuntui että eiiiiiiiii. Rakastan herätä aamuyöllä.

Nyt vaan istahin tähän koneelle, eikä mitään ajatusta päässä. Tuolla InstaGramin puolella anniechristine74 jaan postauksia, jotka liittyy paljon meidän kasvuun ihmisenä ja olen sinne lisännyt tallennetut stoorit osion "narsisimi" sekä muita ns. elämänohjeita. Kelle kolahtaa, kelle ei. Sinne tulee hieman lyhennettyjä versioita, kun tähän blogiin. Jatkossa se tulee olemaan keskittynyt juurikin näihin asioihin, eikä niinkään enää henk. koht. tilinä toimi. Ota seurantaan, jos et jaksa aina pitkiä blogitekstejä lukea. Jos asia sitten kiinnostaa enemmän, täältä löydät lisää asian tiimoilta.

Mutta itse asiaan, toistemme peilinä olemiseen, joka on viime vuosina varmaan kaikunut kaikkien korvissa ja kaikilla on siitä myös vähän erilainen käsitys. Toiset käsittää, mitä näet toisessa, joka sinua ärsyttää tai aiheuttaa reagointia sinussa, että kaikki, siis aivan kaikki, on sinussa itsessä. Tai että jos triggeröidyt (ennen sana tarkoitti raivostumista, syttymistä, tulistumista, provosoitumista) tänä päivänä sana on laajalti käytössä kaikessa reagoinnissa asioihin. Siitä voit lukea lisää blogista, triggeröityminen. Tai sitten sinussa reaktion aiheuttava asia, on muisto tai koettu kokemus meneestä.

Tämä ensimmäinen uskomus, että kaikki on minussa, on ehkä hieman liian vahva väittämä. Koska itsekin erittäin julmiin ihmisiin, itsekkäsiin ihmisiin törmänneenä, jotka ovat kohdelleet todella törkeästi, niin en todellakaan voi sanoa, että tuo sama piirre on minussa. Jos jokin aiheuttaa minussa ärsyyntymisen tai jonkun vahvankin tunnereaktion, kysyn itseltäni mikä tämän aiheuttaa, miksi reagoin näin?  Kyllä, monesti olen huomannut, että minua ärsyttää toisessa juurikin se piirre, joka minussa on itsessä, josta en pidä, tai miten toimin tai käyttäydyn. Yhtä lailla toisessa on saanut minut hermostumaan tai muutoin reagoimaan huonolla tavalla, sellainen asia, joka on muisto minun menneisyydessä tapahtuneesta kokemuksesta tai tunteesta, eikä sillä ole mitään tekemistä tämän itse henkilön kanssa, hän vain nostattaa tämän tunnetilan minussa. Eikä sillä välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä  kyseisen tapahtuneen asian/ muiston kanssa, jonka olet kokenut, sen voi laukaista, lause, sana, teko, tyyli tai asenne jossain ihmisessä.  Se on tuttu tunne/ koettu kokemus ja vain laukaiseva tekijä.

Minä Olen sinun peili, ja mielelläni tuon esiin niin hyvät kuin epävarmat puolesi sinussa, nostatan sinussa tunteet pintaan, vanhasta kokemuksesta tai muistosta, jotta voit käsitellä tämän asian tai trauman. vaikka se ei ehkä mieluisaa aina ole. Ei sinulle eikä minulle, mutta se on meidän paras tapa kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Päästä uskomuksista ja traumoista vapaaksi.

Olen myös monesti miettinyt omaa elämääni ja ihmissuhteita, miksi jotkut ovat vihanneet, arvostelleet, moittineet jne. Jos toinen suuttuu tai ärsyyntyy sinuun, siinäkin kannattaa pohtia syvällisemmin, miksi? Ensimmäisenä tietenkin oletko sanonut loukkaavasti, tai muutoin kohdellut epäkunnioittavasti, mutta monesti voi olla, että et ole. Monesti sen ikävän reaktion, ärysytyksen  takana saattaa olla juurikin se, että toimit toisin miten hän ehkä haluaisi, muttei uskalla. Toimit toisin kun toinen olettaa. Tai jos pidät omia puoliasi, kerrot oman kantasi jota hän ei hyväksy, hän voi reagoida hyvin vahvasti huonolla käytöksellä, ripustautuen, moittien, manipuloiden, ala- arvioiden sinua, saattaa hänelläkin olla ikävä tia jopa rankka kokemus tai muisto esim. omasta lapsuudesta tai aiemmasta ihmissuhteesta. Hän on saattanut vaikka yrittää pitää puoliaan omille vanhemmille, siinä onnistumatta. Hänellä on tullut tunne, että on arvoton, saanut kokea samanmoisen kohtelun ja se purkautuu nyt sinuun, koska herätit tämän tunteen/ muiston hänessä. Se ei silloin ole sinussa se asia, josta hän triggeröityy, vaan tuot muiston hänen kokemuksesta.

Jos näitä ei tiedosta, eikä halua tiedostaa, ne jatkuu omina ikävinä käytösmalleina hamaan tulevaan saakka, ehkä laimenee, mutta se on siellä sisällä aina. Ne on saatavilla pois, ne omat ärsytykset, kiukkukohtaukset, alemmuuden tunne, mitättömyyden tunne, huonommuuden tunne, vertaileminen itseään muihin, ne kaikki ikävät käytösmallit, mutta se vaatii itseään katsomista peiliin. Sinä olet oma peilikuvasi. Mitä se sinulle kertoo?

Tai mietipä, ärsyttääkö sinua itseäsi kun ärsyynnyt, suutut, jopa raivostut? Mietitkö asioita valvoen, jopa niin että aikaa kuluu ja pyörittelet asiaa mielessäsi uudestaan ja uudestaan. Miksi se teki noin? Miksi se sanoi noin? Mitä jos lähestyisitkin asiaa toisin, hieman tutkien itseäsi, mikä sen lauseen takana on, joka sai sut reagoimaan?

Vai onko vika aina muissa, etkä vain voin sille mitään, kun muut toimii näin? Onko syy aina toisissa, eikä mikään riitä, vaikka sinä teet parhaasi?  Se on huono tie. Silloin ei ihmisenä voi kehittyä, jos ei tutki omaa sisintään. Aina oikeassa, ei näe itsessään mitään väärää. Jos viimeinen lause on sinua, niin suosittelen etsimään apua ammattilaiselta. Sillekin on ihan oman alansa ammattilaiset.

Näyttääkö peilikuvasi tältä?
Näyttääkö peilikuvasi tältä?

Mitä näet kun katsot itseäsi peilistä? Onko se rakastettava? Vai onko siellä väsähtänyt itseensä tyytymätön, itseään mollaava peilikuva. Et välttämättä edes tunne kuka sieltä sinua katsoo? Se, että uskallat kohdata oman kuvasi, sinut, sellaisena kuin olet, vaatii aivan helvetin paljon rohkeutta.  Kun alat sukeltamaan siihen omaan itseesi, elämääsi, miten olet toiminut, miten sinua on kohdeltu tai miten olet kohdellut muita. Omat virheesi ja väärät valinnat on hyvin vaikeaa itselle myöntää ja tunnustaa. Se on aivan helvetin tuskallista. Eikä mikään ei ole niin vaikeaa, kuin anteeksiantaminen itselle.

Tällä tavoin pääsemme sisälle omaan itseemme ja pääsemme lähemmäksi mielen rauhaa ja tasapainoa.
Jokainen tunnetila joka sisälläsi nousee, mieti syvemmin, miksi tunnen näin, mikä sen aiheuttaa? Miksi reagoin näin?
Silloin pääset asian juurisyyhyn ja kykenet kehittämään itseäsi ja ymmärrät elämää syvemmin.
Kohtaa itsesi ja suuntaa kohti tasapainoa ja onnellisuutta ❤️🙏